No ei ehkä nyt ihan noin mahtiponnekkaasti olisi varaa tuulettaa, mutta edistystä flunssan suhteen on tapahtunut. Lauantaina oli ensimmäinen kuumeeton päivä, joten kuumetta oli yhteensä kahdeksan päivää.

Nyt olen päässyt jo töihin asti, mutta huomaa kyllä, ettei vire ole todellakaan samanlainen kuin normaalisti. Nenä on räkäinen, kurkkua kutittaa (joku on hävittänyt mun juomapullonkin!! prkl!!), yskittää, niveliä särkee ja kiukustun todella helposti. Onneksi työkaverit on ymmärtäväisiä ja mäkin aina ollut sen verran "fiksu", että jos olen syyttä jollekin tiuskassut tai muuten kenkutellut, niin olen kyllä aina tajunnut pyytää anteeksi. Sillä pärjää pitkälle...

Pikkusiskot sai viikonloppuna kauan kinuamansa koiran ja voi hyvä luoja, että ei olisi äiti voinut tyhmempää temppua tehdä. Tai siis, se aina luovuttaa pikkusiskojen kanssa jossain vaiheessa ja antaa periksi niiden haluille. Fakta on kuitenkin se, että niillä on siellä kissojakin jo sen verran, että olisi saanut koira jäädä hankkimatta. Kaikki on kuitenkin sujunut kuulemma hyvin...

Reilu puolituntia ja sitten meikätyttö lähtee kotiin sohvalle makoilemaan. Ja jos mun mies luulee, että mä olen unohtanut sen viikonloppuna lupaaman hieronnan, niin ei voisi mies enempää väärässä olla! Täältä tullaan ukko-kulta...   :)